Crêuza de mä [Finnish translation]

Kasvojen varjoja, merimiesten kasvoja,

mistä tulette, minne olette menossa?

Sieltä, missä kuu on alaston

ja missä yö on veitsenä kurkullamme

ja minne vain Jumala on jäänyt ratsastamaan aasilla;

paholainen on taivaassa ja on tehnyt sinne itselleen pesän;

lähtekäämme mereltä kuivattelemaan luitamme Andrean luona

kyyhkysten kaivolla, kivisessä talossa.

Ja keitä on siinä kivisessä talossa,

sen Andrean talossa, joka ei ole merimies?

Luganon väkeä, taskuvarkaiden kasvoja,

niitä, joiden kaloillakin on siivet,

hyvältä tuoksuvia perhetyttöjä,

joita voi katsella ilman kondomia.

Ja mitä hän tarjoaa näiden tyhjien vatsojen täytteeksi?

Jotain juotavaa, jotain syötävää,

friteerattua kalaa, Portofinon valkoviiniä,

lampaanaivoja siinä samassa viinissä,

lasagnea neljän kastikkeen kera,

ja hapanimelää kattojänispasteijaa.

Ja viinilaivassa me seilaamme päin kalliota,

naurun emigrantit, nauloja silmissämme,

kunnes aamu valkenee, jotta voimme tarrata siihen kiinni,

tuo neilikoiden ja tyttöjen veli,

veden ja suolan pilaaman köyden herra,

köyden, joka sitoo meidät yhteen ja johtaa meidät polulle kohti merta.