Kyyneleittemme sokeuttamina tullaan nappuloiksi
Osa takertuu kiinni pohjaan, kun syntyy mielipide*
Jos lauma hyväksyykin sinut, miksi?
Ei suoraan etenemistä, ei kuiville päätymistä, ei askeleitesi viettämistä
Haluun kulkee ilman katumusta, poltaa kokonaisia sivuja**
Jopa kylvää salaisuudet, tehdä kärsimyksistäni kesyjä
Painolasteina hiljaisuutemme menetin liikaa uskoani
Niin pitkälle kuin täytyy, aion hakea kosketuksiin asti
Niin pitkälle kuin täytyy, aion hakea kosketuksiin asti
Niin pitkälle kuin täytyy
Ja shokkiaalto mukanaan viestiä tuo
Ja jätän maan, ukkosta on tiedossa
Rauhan niin kaltoin kohtelemina, että pakenee rintamalta
Että rupeaa absolutistiksi pohjimmillaan, että alkaa jarrutella
Jotta sulkisi aistimme, yhtä mittaa hukuttaisi hiljaisuuksiamme
Pienimmässäkin pirstaleessa, kehojemme välimaastossa
Tyhjyydessä askeleittemme alla
Pää kunnolla vedessä päätin, että niin pitkälle
Kuin sietää kehoni tai pitemmällekin, jos täytyy
Aion peruuttaa hetkeni, ottaa palkkalistoilleni lautturin
Niin pitkälle kuin täytyy, aion hakea kosketuksiin asti
Niin pitkälle kuin täytyy, aion hakea kosketuksiin asti
Niin pitkälle kuin täytyy
Ja shokkiaalto mukanaan viestiä tuo
Ja jätän maan, ukkosta on tiedossa
Niin pitkälle kuin täytyy, aion hakea kosketuksiin asti
Niin pitkälle kuin täytyy
Niin pitkälle kuin täytyy
Ja shokkiaalto mukanaan viestiä tuo
Ja jätän maan, ukkosta on tiedossa