Istuudu tähän, permannolle1noin,
Tähän huoneeseen, jonka saamme maalata
Onnellisina, ettemme tahdo sen enempää.
Myönnä se minulle. Olet tässä näin,
Isoista laudoista tehdyllä yksinäisellä alttarilla,
Jossa on leipiä yhteiseksi.
Tules nyt, voit käydä lähemmäksi
Ja suo minun olla jotakin enemmän,
Olla sinun suusi oman suuni välissä.
Se ilahduttaisi minut ikihyviksi.
Ja tanssia kumpikin avojaloin
Musiikin soidessa radiosta
Voimakkaammin samalla vuodet kuluvat
Tässä joka kulmalla hengittävässä2talossa.
Tehkäämme tästä esikuva.
Osaksemme saamme kipujakin3toisinaan
Osaamatta välttää niitä, pahemmin kohdatakaan.
Mitä sillä on väliä? Kyllä niihin ratkaisu löytyy
Selättäen vaivattomasti
Ajan apaattisuuden
Sinun ja minun pannessa jalalla koreasti
Hitain askelin tunteikkaasti kuten minusta tuntuu.
Sinun katseesi tulee loistamaan
Täysin rankaisemattomasti
Köyhänä tai rikkaana, mikä enemmän antaa
Siitä ei tule pulaa.
Ja tanssia kumpikin avojaloin
Musiikin soidessa radiosta
Voimakkaammin samalla vuodet kuluvat
Tässä joka kulmalla rakastavassa talossa,
Koska osoitan, kuka olen.
Tule seurakseni
Äläkä koskaan jätä minua yksin,
Äläkä hetkeksikään.
Älä tee niin tai minä riudun
1. lattialle tai maahan2. jossa ilma vaihtuu, raikkaassa3. myös: suruja, henkistä tuskaa