Tuulen kilometreittäin pilaamaa ikkunaa
Näen sen maiseman elokuvamaisena
Seis lähes selkeähköjen muistojen kuvaan
Taustalla aika, joka rientää
Mä en kaipaile sitä vielä
Mutta tiedän, että kuumat yöt on takanain
Me oltiin aina yhtä mieltä
Että nukahdetaan sylikkäin rannalle vain
Fysiikan kemiaa näin meidän kesken (x4)
Ylimalkaisia sanoja
Sinun äidinkielelläsi
Kielemme lopulta tuottavat aina
Sen luonnollisen asian
Vaitioloja, joita upeampia ei mikään muu oo, oo
Upeampia kuin auringonlasku kirjailtuna kauneimpaan jakkuuni
Oo hetki vielä, tykkäsin niin kovasti siitä paikasta, kaipaan vikoja nokkaunii
Fysiikan kemiaa näin meidän kesken (x4)
Muistan tuskin etunimeäsikään
Mutkikas kuin jokin ilmaus ikään
Se sun kasvoillas ollut riitti mulle
Että käsitin, mitä saisi olla sulle
Sä oot kaukana ja yhä enemmän
Lasken sen meitä toisistamme etäännyttävän
Monin kerroin, annoin väärän kontaktin
Näin meidän kesken fyysisen kontaktin enkä mitään lisää
Fysiikan kemiaa näin meidän kesken (x4)
Huvipuistominimaali
Kaksi rakastavaista, yhtä paljon pulinaa
Kuin kaksi magneettia keskellä kaipuumaailmaa
Tuollainen hiljaisuus ei vaivaannuta koskaan
En minä nyt ollut kyllä kaunein kuitenkaan
Mutta sinä olit komein, alla auringon
Kummankin alastomat vartalot loikoilevat
Kuumaa sotkeutumista ihon, ihon
Fysiikan kemiaa näin meidän kesken (x8)