Usein kuulen unissa melua menneiden päivien,
humalaista naurua unettomien öiden.
Pelasimme rakkaudella... kyynelillä... tuskalla...
ja jokainen ilta juoksemme kodista uudelleen.
Alkoholi ja mehu, urheilu ja rokki -
Tässä elämässä halusimme onnistaa tekemään kaiken.
Mutta maailma on julma, aika on tullut:
Me olemme reunalle, pelkäämme kasvaa.
Kaksi askelta reunaan,
ja meillä ei ole palutta.
Kerro minulle, mikä on meidän edessämme:
Toivottu taivas eli tie helvetiin?
Emme tiennyt silloin, että kaikkialla ja aina
kaikkella maailmassa on hinta.
Tiesimme, että sielut ovat aina korvaamattomia,
mutta uusi vuosisata on tullut korvaamaan.
Sähkövirta kytketään päälle, mehu puristetaan,
ja rakkaus myy itseään rahasta.
Ja jo unohtaen sielun,
joku asettaa viivakoodia taivaalla.
Kaksi askelta reunaan,
ja meillä ei ole palutta.
Kerro minulle, mikä on meidän edessämme:
Toivottu taivas eli tie helvetiin?