Tiedän, että meillä on paljon puhuttavaa
Ja sinun juttusi pian loppuun kuluvat
Sitten kun käperryn väsymystä vastaan
Päiväkausia merellä, jonka tahtoo unohtaa
Nyt et sitten pystykään enää laulamaan
Luulenpa olevani ainut, joka sua rakastaa
Huulesi polttavat tuhansin valhein niin
Ettet vaivaudu enää edes kertomaan
Ja varastit multa sen, mitä kesästä jäi
Tuutulauluja, joilla yritit mua rauhoitella
Älä jätä mua enää tänne, älä jätä nyt enää
Vaikken merkitsekään mitään sulle
Muistan vapaalla jalalla olevat salaisuudet
Jotka jätettiin käsivarsieni huomaan
Kannan kyllä tuskien painamat kädet
Kuulen sinun yhä hiljaa huutavan
Miksi enää välittäisitkään minusta
Vaikka hylkäsin kaikkia noita mietteitä
Välitit musta vain niiden parin kuun aikana
Jotta saisit sen helpommin pois mielestä