Tunnit rientävät ja meri huokailee kaukaisten tähtien alla,
jotka värisevät kultahippusina tyrskyjen yläpuolella.
Meri aloittaa hypnoottisen tanssinsa ja vangitsee valjun
katseeni.
Leijailevan sielun lailla tahtoisin huoletta kadota
aaltoihin; kuulla, kuinka niitten manattu valitus
kantautuu syvyyksistä.
Kutsuisivat minua niitten näkinkenkien ja terävien merisuomujen valtakunnasta viedäkseen pois tuttujeni luota, maailmasta joka on minulle vieras.
Kädestä pitäen tahtoisin hitaasti vajota tummiin
vesiin, jotka toivottavat minut hiljaa tervetulleeksi.
Tulisi jäähyväiset aamun kajastuksille, antaisi kylmien virtausten puhdistaa ajatukset, jähmettää lihat patsaaksi niin, että pääsisi uneen syvällä valtameren pohjassa.