Jäin seisomaan tienvarteen kuten kaikki muutkin
Vihaan sinua, vihaan sinua, vihaan sinua, mutta se ei ollut totta
Jokaisen yhdessä viettämämme hetken ajattelen uusiksi
Koska nyt kun hän on poissa, kuulen vain sanat, jotka minun olisi pitänyt sanoa
Kun sattuu pinnan alla
Sitä on kuin kylmä, rauhaton virta
Aika parantaa, mutta ei tätä
Joten, ennen kuin lähdet
Olisiko ollut jotakin, mitä olisin voinut sanoa
jotta sydämesi olisi parantunut?
Olisinpa aavistanut kaikki käymäsi taistelut
Joten, ennen kuin lähdet
Olisiko ollut jotakin, mitä olisin voinut sanoa
joka olisi saanut kipusi loppumaan?
Minua riipaisee, miten sitä voi tuntea itsensä niin arvottomaksi
Joten, ennen kuin lähdet
Koskaan ei ollut hyvä hetki kun soitit
Pikkuhiljaa, pikkuhiljaa soitot loppuivat
Jokaista yhteistä hetkeämme mielessäni toistelen
Ainoa asia, jota pystyn ajattelemaan on ilmeesi, jonka näin
Kun sattuu pinnan alla
Sitä on kuin kylmä, rauhaton virta
Aika parantaa, mutta ei tätä
Joten, ennen kuin lähdet
Olisiko ollut jotakin, mitä olisin voinut sanoa
jotta sydämesi olisi parantunut?
Olisinpa aavistanut kaikki käymäsi taistelut
Joten, ennen kuin lähdet
Olisiko ollut jotakin, mitä olisin voinut sanoa
joka olisi saanut kipusi loppumaan?
Minua riipaisee, miten sitä voi tuntea itsensä niin arvottomaksi
Joten, ennen kuin lähdet
Olisivatko asiat nyt toisin
jos olisin avanut sisimpäni?
Ehkä, emme kai koskaan saa tietää
Sen tiedät, tiedät1
Ennen kuin lähdet
Olisiko ollut jotakin, mitä olisin voinut sanoa
jotta sydämesi olisi parantunut?
Olisinpa aavistanut kaikki käymäsi taistelut
Joten, ennen kuin lähdet
Olisiko ollut jotakin, mitä olisin voinut sanoa
joka olisi saanut kipusi loppumaan?
Minua riipaisee, miten sitä voi tuntea itsensä niin arvottomaksi
Joten, ennen kuin lähdet
1. Tai: "(Vain) Sinä tiedät", siis hän joka on nyt poissa.