Katsoessani merta ajatukseni lipuu
aivan toisen ajan asteille
jolloin uskoin vielä satuihin
ja kurkottelin aina pilviin
unelmista ja toiveista tulikin totta
fantasian elämänkerrassa
siinä vaiheessa elämää ei ollut alakuloa
Tässä levottomassa ajassa
ei voi enää huiputtaa itseään
kaikesta huolimatta hieman viattomuutta
toivon sisällä vielä on
kuten silloin haluan jatkaa ihmettelemällä aina miksi
Maalaan omalla tavallani maailman ympärilläni
kuin oman aikani lapsi joka ei menetä koskaan
uteliaisuuttaan
Vaistoni saa minut lentämään ulos maailmaan
oman aikani lapsi ei luovuta koskaan
vaan etsii aina onneaan
Hengitellen ilmasta suolan tuoksua
yksinäisyys tekee minulle seuraa
tässä paikassa tuntui olevan taikaa
kun muistelen lapsuuteni aikaa
Kuten silloin etsin sitä vastausta jota ei ole
enkä tiedä mitä väliä sillä on
jäänkö paikoilleni odottamaan vai lähdenkö ulos maailmaan
Maalaan omalla tavallani maailman ympärilläni
kuin oman aikani lapsi joka ei menetä koskaan
uteliaisuuttaan
Vaistoni saa minut muuttamaan todellisuutta
oman aikani lapsi ei luovuta koskaan
vaan etsii aina onneaan
Ja ikuisesti näkyväksi ja aidoksi osaksi minua tämä jää
ikuisesti jää…
Maalaan omalla tavallani maailman ympärilläni
oman aikani lapsi ei luovuta koskaan
vaan etsii aina onneaan