Nousen ilmaan, mikään ei pidä minua maassa
Kaikki kalpeaa ja harmaata
En ole lentänyt liian pitkään aikaan
kuin astronautti
Kävelemme ympäriinsä kyllästyneinä, päät ovat tyhjiä
Istumme roskassa kaulaan asti, meillä on sydämissämme reikiä
Hukutamme huolet ja onglemat lasilliseen viiniä
Kivisen hymyn kanssa, emme keksi mitään parempaakaan
Olemme jo huomenna unohtaneet, keitä olimme eilen
Olemme syöneet itsemme täyteen, emmekä unohda maksaa
Jätämme kaiken seisomaan ja makaamaan lisäksi tuhkaa ja pölyä
Haluamme kaikki, että se toimii, mutta emme varo
Järjen ääni on jo kauan sitten vaimennettu, emme kuule sitä enää
Sillä joskus meillä on tunne, ettemme kuulu tänne
Ei ole enää olemassa eteen ja taakse, vain vaan ylös ja alas
Yksi sadasta miljoonasta, pieni piste maassa
nousen ilmaan
Nousen ilmaan, mikään ei pidä minua maassa
Kaikki kalpeaa ja harmaata
En ole lentänyt liian pitkään aikaan
kuin astronautti
Näin maailman ylhäältäpäin
Loppu haalistuu harmaaksi
Kadotin ajan ja tilan täällä ylhäällä
kuin astronautti
Yön pimeydessä, täällä ylhäällä kaikki on niin rauhallista, mutta alhaalla poikkeaa,
Edistämme kaikki sitä, mutta murrumme kuorman alle,
toivomme jumalaa, mutta ohitimme ihmeen,
Rakennamme yhä korkeammalle, kunnes se saavuttaa äärettömyyden,
Meilkein kahdeksan miljardia ihmistä, mutta inhimmillisyys puuttuu,
Täältä ylhäältä yhtäkkiä sillä ei ole väliä
täältä ylhäältä ei näe rajoja tai ihonväriä
Mikään ei hiljennä tätä rakettia, en kuule teitä enää
pikkuhiljaa minusta alkaa tuntua, että kuulun tänne
Ei ole enää olemassa eteen ja taakse, vain vaan ylös ja alas
Yksi sadasta miljoonasta, pieni piste maassa
nousen ilmaan
Nousen ilmaan!
Nousen ilmaan, mikään ei pidä minua maassa
Kaikki kalpeaa ja harmaata
En ole lentänyt liian pitkään aikaan
kuin astronautti
Näin maailman ylhäältäpäin
Loppu haalistuu harmaaksi
Kadotin ajan ja tilan täällä ylhäällä
kuin astronautti
ooo ooo ooo
kuin astronautti
Ja nähdessäni tämän kaiken kauneuden, muistan jälleen kaiken,
Emme ole oikeastaan elämässä rakastaaksemme ja ollaksemme,
Täällä haluaisin olla aina, mutta olen vain silmänräpäyksen
Tätä ei ole enää viiden miljardin vuoden päästä olemassa
Nousen ilmaan, mikään ei pidä minua maassa
Kaikki kalpeaa ja harmaata
En ole lentänyt liian pitkään aikaan
kuin astronautti
Näin maailman ylhäältäpäin
Loppu haalistuu harmaaksi
Kadotin ajan ja tilan täällä ylhäällä
kuin astronautti
ooo ooo ooo
kuin astronautti
kuin astronautti