Mihin olet mennyt, tähti hopeainen?
Loistit meille kerran, pienen hetken verran
hohdit valoasi.
Muistaisitko meitä, tänne eksyneitä,
puoleesi kääntyneitä?
Mihin olet mennyt, joulun lapsi?
Sädehtivän soihdun kantajaksi?
Meille tulit kerran, hyvyydestä herran,
annoit rakkautesi.
Muistaisitko meitä, tänne eksyneitä,
puoleesi kääntyneitä?
Ja kun nousevat tuulet,
tämän maailman yö
meitä kasvoille lyö.
Jos ääneni kuulet,
niin pyhyyttäni mun,
luokse vie kaivatun.
Anna meille rauha.
Olen täällä vielä, maailman lapsi.
Katso miten muutun, kirkkaammaksi.
Halki avaruuden, äänesi mä kuulen,
hohdan valonasi.
Tähti hopeainen, isän seuralainen,
poika ainokainen.
Ja kun nousevat tuulet,
tämän maailman yö
meitä kasvoille lyö.
Jos ääneni kuulet,
niin pyhyyttäni mun,
luokse vie kaivatun.
Anna meille rauha.
Sydämeesi katso, löydyn sieltä,
syleilystä äidin, härkätieltä.
Joulutarinassa, sielunmaisemassa,
kuljen vierelläsi.
Halki avaruuden,
äänesi mä kuulen,
aina vierelläsi.