Sitä rohkaistuu, kun aurinko on
Laskemassa kaupungin yllä, joka vetelee viimeisiään valveilla
Enkä halua muuta kuin sinun kohtaavan polkuni
Ja rupea siis hallitsemaan sitä, mitä me voitaisiin olla
En aio enää pelätä hyppyä, jonka meidän pitäisi suorittaa
Se on vähän pettävää
Ja lähden luotasi unissani
Saat minut huomaamaan kaiken loppuvan
Mutta juuri kankeutesi on minulle viimeinen pisara
Ja intohimosi muistuttaa kuolemaa
Rasitat minua, alan uskoa pikkuhiljaa
Tämä on pelkkä yhden illan rakkaus
Me ryhdyttiin puhumaan, atomimme liitettyinä
Mutta mitä kauemmin yö kestää, sitä vaikeammalta tämä tuntuu
Enkä muuta halua kuin mennä kotiin
Siispä odotan sitä päivää, henkäyksesi täsmäävät
Palvomani olento on enää pelkkä taakka
Virheitteni arkussa
Ja lähden luotasi unissani
Saat minut huomaamaan kaiken loppuvan
Mutta juuri kankeutesi on minulle viimeinen pisara
Ja intohimosi muistuttaa kuolemaa
Rasitat minua, alan uskoa pikkuhiljaa
Tämä on pelkkä yhden illan rakkaus
Ja näen, kun vaivun, mutkikkaan sukelluksen
En näe ulospääsyä
Lähden ensin pois luotasi ja pian lakanat saavat minut ansaan
Jottei pahoita mieltäsi
Ja syvällä sisimmässäni minä rukoilen
Jotta sinusta kehkeytyisi henki
Kun minä taas jään unohduksiin
Ja lähden luotasi unissani
Saat minut huomaamaan kaiken loppuvan
Mutta juuri kankeutesi on minulle viimeinen pisara
Ja intohimosi muistuttaa kuolemaa
Rasitat minua, alan uskoa pikkuhiljaa
Tämä on pelkkä yhden illan rakkaus