Aaveissa vainko olet mun lyrics

Valkeat kesäyöt, valkeat vedet kaarisilloin

kutsuvat kaislikot, kutsuvat kaarituet illoin

Iltamme saa kuin usva uuteen lumpeen kukkaan

varoen

ja meidät kuin maisema maalataan

Vaienneet muut, vaienneet valovuotein matkat

valvovat puut, riippuvat koivut, lakkalatvat

Päällemme käyden

sallien vain kuutamon täyden

kuin varoen

ja maisema se meistä kauas katoaa

Ei soisi tämän koskaan päättyvän

Ei soisi kellot murhenäytelmän,

ellen taas silmiäni avaa päällä peilin rikotun

Aaveissa vainko olet mun

Hiljainen kesäyö hiljalleen käyden veden selkää

Minä tiedän sen, ajatus jota kaikki pelkää

että kaartuis' koivut ei, ei usva koskis' lumpeen kukkaan

se mikä meidät pakottaa jälleen silmät avaamaan

Ei jaksa aamu nousta alta kylmän öljylampun

viritellen vilun jousta kulkee kukin yötään yksinään

Ei soisi tämän koskaan päättyvän

Ei soisi kellot murhenäytelmän,

ellen taas silmiäni avaa päällä peilin rikotun

Aaveissa vainko olet mun

Ei soisi tämän koskaan päättyvän

Ei soisi kellot murhenäytelmän,

ellen taas silmiäni avaa päällä peilin rikotun

Aaveissa vainko olet mun