La carte postale [Finnish translation]

Kirjoitan sinulle.

Minä se olen.

On vielä aikaisin.

Uneksin niin paljon;

paperi

minun sormien alla

on kovaa niin kuin kehosi.

Tiedän, olen väärässä, olen väärässä.

Piirsin

nimesi ja osoitteesi

täällä, sivulla.

Se on niin kuin lupa.

Herra, onpa lattea

pieni postikortti,

joka tekee kipeää.

Valitsin

tämän kuvan.

Pidän sen sievänä,

ehkä vähän hyvätapainen

totta puhuen

punastumatta.

Minulla ei ole mikään sanomaan sinulle.

Haluan vain kirjoittaa sinulle, kirjoittaa sinulle.

Piirsin

nimesi ja osoitteesi

täällä, sivulla.

Se on niin kuin lupa.

Herra, onpa lattea

pieni postikortti,

joka tekee kipeää.

Haluaisin puhua sinulle

herttaisesta hiekasta,

tuulesta, joka nukkuu

kultasimpukoilla.

Haluaisin puhua sinulle

ulkona olevista ihmisistä,

jotka ruskettuvat yhdessä

niin kuin kuolleita simpukoita,

mutta täällä riveissäni

en ole tosi fiksu.

Olen vain semafori,

joka huutaa: ”Rakastan sinua, rakastan sinua!”

Kirjoitan sinulle.

Minä se olen.

On kovaa vielä.

Rakastan tarpeeksi kovin,

paperia

minun sormien alla

vielä ja vielä.

Tiedän, olen väärässä, olen väärässä.

Tiedän, olen väärässä, olen väärässä.

Tiedän, olen väärässä, olen väärässä.