Ei sitä passoo sannoo lyrics

No tervepä terve! Severj' Suhonen Ala-Tölöviöstä on iänessä tuas, ja, ja vaikka tässä nyt ei mittään Karruuseja taikka Jussi Pyörlinkijä ollakkaan, niin iäntä Severistä lähtöö, sehän on selevä.

Kuulkeepas, kun siellä Ala-Tölöviön puolella palokuntoo perustivat, niin menin minä sitte tönnööni vakkuuttammaan palokuntoo vastaan. Ja kun siellä toimistossa sitten sanovat, että paperit tulis niinku kahen viikon piästä, niin minä sanon, elekee nyt pihteeni vieköön vitkastella, ku torppa pallaa parasta aikoo. Ai että, ai että mitäkö ne siellä toimistossa sano? Sitä ei passoo tiällä sannoo.

Tiitelitaateli tallallaa,

Pakko on tää poika rallattaa,

Kun ei sitä passoo sannoo,

Sen voisin vaikka mä vannoo

Meiltähän tämä käypi!

Mine oon tehnynnä kaiken, mihinkä minä oon pystynnä, ja mitä meillä ei pystytä, niin sitähän meillä ei tarvita. Minnoon kuulkeehan myynnynnä viitosella kympin pulliaki. Ja kyllähän työ arvootta, että tappiota tulj' joka pullasta. Mutta kyllä seki vaan kannatti, kun myi tarpeeksi paljon.

Minnoon myynnynnä jiäkuappeja jääkarhuloille ja läskiä lihaville. Naisten villasukkia minnoon yrittäny myyä täällä kotmaassa, mut se on ihan mahotonta hommoo. Sanovat, että semmoselle tytölle, joka käyttää villasukkia, niin ei koskaan tapahtuis mittää. Ja ku minä tulin sitten kysyneeks no mitä sitä sitten pitäs tapahtua, niin, niin sanovat vaan, että ei passoo sannoo.

Tiitelitaateli tallallaa,

Pakko on tää poika rallattaa,

Kun ei sitä passoo sannoo,

Sen voisin vaikka mä vannoo

Meiltähän tämä käypi!

Minä kun oon ollunna aina eturivissä paitsi kauneutta jaettaessa, niin, niin jouvunpahan kuulkee armeijanni melekein huomatuimmaks mieheks. Ja kauvan minä olinni, ku leikkiin rupesin. Kolomet kesälomatki kävin Pelsonsuolla pitämässä. Ja iliömäine olj' karriääri muutenni. Lopulta ihan korpraaliks nostivat sitte. No ku minä juttelin, jotta no saman tienhän se sopis tehä upseeriks asti, niin sanovat vaan, että ei, Severillä on liian pitkät silimäripset.

No siinä sitten äkseerättiin, ja minä lyötätin monniloita muahan sen ku kerkisin, niin eikös ite everstiki osunna harjotusta kahtomaan ja mänj' joukon jatkoks. Ja sano, elekäähän välittäkö herra korpraali suon ny mittään, että minä oon täällä hetken ku muutki monnit. Minä sanon, kyllähän se minun puolesta mukavasti passautuu, mutta kärsä kiinni rivissä ja muahan! Ai että mitäkö se eversti sen jäläkeen sano? Sitä ei passoo tiällä sannoo.

Tiitelitaateli tallallaa,

Pakko on tää poika rallattaa,

Kun ei sitä passoo sannoo,

Sen voisin vaikka mä vannoo

Meiltähän tämä käypi!

Mutta parraiten multa käyp tuo velanteko, se käyp Severiltä. Minä oon vipannu eskimoilta uimahousut ja neekerlöiltä talaviturkit. Ainua paikka, missä minä en oikein vippoomalla pärjänny, niin olj' tuo Laihia tuolla Pohjanmaalla, mutta menkääpäs ite kokkeilemmaan sinne. Siellä tuota yheltä sianaja–, eiku asianajajalta, oisin vipannu omantunnon, mutta eihän sillä raukalla ollu ennee itelläkään, niin jäi lainoomatta. No mitäpäs näistä.

Menihä minä kuulkee sitten yhen kerran naimisiinni, enkä mihinkään huliviliavio... Eiku siliviliavioliittoon, vaan oikein olj' pantava asiat papin eessä lukkoon. No ku se pappi kysy, että tahonko minä, niin minä kysyn tolta Mötiäisen Malakiakselta, tahotko sinä. No se pappi kysy parj' kertaa uuestaa. No eihän se morsian kyllä mikkään ruusu ollu, eipä sen puoleen, vaikka kuokkamaatahan se on tämä minunni näkö kaikki kaulasta ylöspäi. No uskohan se mies lopulta, ja ku juttu olj' selevä, niin minä, minä annon papille, papille viistoista markkoo vaevanpalakkoo. Se vilikas morsianta ja anto kympin takasi.

Tiitelitaateli tallallaa,

Pakko on tää poika rallattaa,

Kun ei sitä passoo sannoo,

Sen voisin vaikka mä vannoo

Meiltähän tämä käypi!

Kuulkeehan nyt hyvät ihmiset, ku näläkänen mies puhhuu. Näläkä, näläkä on ollunna sukuvika meiän suvussa. Isä tukehtu lampaanlapa suuhun ja isoisä menehty iliman puutteeseen. Hahaha! Seku hirtettii! Ja ku illalla kuoloo, niin uamulla on takuulla henki pois. Velj' kuol täällä Suomessa ravintollaan ruokoo oottaessa, ja veljpuol se olj' tuas valtion virkamies. Siinähän sitä varmimmin piäsöö hengestään. Minä tuas oon vuan näläkänen nuin henkisesti, sillä ainahan se juttumieheltä henki pihisee, ku tietää mistä paikasta sitä kopeloipi. Mulla onnii jottain muuta näläkä, mutta sitä ei passoo sannoo.

Tiitelitaateli tallallaa,

Pakko on tää poika rallattaa,

Kun ei sitä passoo sannoo,

Sen voisin vaikka mä vannoo

Meiltähän tämä käypi!

Tää mussiikkiki käyp niin somasti ku urkunistilta, joo. Kyllä Severj' tuntoo Mossartit ja Beethovenit ja kaikki muutki anarkistit ja monarkistit. Mutta hyvä tuttu minä oon kuulkee sen, sen Ruutanansuon Nestorinni kanssa, joka vetelee ruttupellillään Tonavan aaltoja kahane päin ja koskipaikat pahulainen viheltää. Nuista nuottiloistahan minen paljoo tiiä, mitä lieneetkään kärpäsen likoja, joihinka on kasvana varret. Mutta eipä niitä nyt tässä niin tarvihe tieteekään, ne on tehty huonoja soittajia varten.

Mullon muuten tämä vasen korva, se on sitte mahottoman tarkka nuottikorva, heti tuntoo menneekö kipale pistuurissa vai hosmollissa. Tarkka mulla ois tääki oikee korva, mutta se paleltu ku myö tuota, Ala-Tölöviön mussiikkimiehet, se Ruutanansuon Nestori ja minä... Niin myö kannettiin talavipakkasilla pianoa sieltä seuratalolta sinne Horttanaisen liiteriin. Korva paleltu, mahottoman hyvä nuottikorva paleltu! Vieläki suututtaa, ku muistaa, mitenkä hyvä korva paleltu. Mutta mitä Nestorilta paleltu, niin sitä ei passoo sannoo.

Tiitelitaateli tallallaa,

Pakko on tää poika rallattaa,

Kun ei sitä passoo sannoo,

Sen voisin vaikka mä vannoo

Meiltähän tämä käypi!